Inarin kunnan kultahistoria ulottuu 1800-luvun puoleen väliin asti. Silloin löydettiin Ivalojoelta kultaa, mikä innosti kaivaja tulemaan sittemmin muuallekin Inarin alueelle.
Lemmenjoelle väkeä alkoi tulla enemmälti 1900-luvun alkupuolella. Toisen maailmansodan jälkeen sieltä löytyi huomattavia esiintymiä, jotka houkuttelivat sadoittain kullankaivajia alueelle.
Kansallispuiston perustamistakaan kaivajat eivät vastustaneet, heille luvattiin, ettei kansallispuisto vaikeuttaisi heidän elinkeinoaan, ja vuonna 1956 puiston perustamisen yhteydessä kaivualue rajattiin sen ulkopuolelle.
Uudet tuulet ovat puhaltaneet joskus hyisestikin, mutta kaivajat ovat onnistuneet säilyttämään mahdollisuutensa työhön.
Heidän taustansa ja elämäntarinansa vaihtelevat, samoin kaivutapa ja tapa, jolla kaivua hyödynnetään.
 Esittelemme kolme erilaista kaivaja, kolme erilaista tarinaa. Yhteistä heille on, että kaikki uskovat kovaan työhön, Lemmenjoen kultamaiden kultaan ja sen kaivajien yhteisyyteen.

Kun kalatehdas vaihtui kaivulapioksi Kultainen nuoruus Lemmenjoella

-Työ on raskasta, mutta monella tavalla palkitsevaa, miettii Mullisaukko lapion varressa. Kuva: Marko Osalta, Kai J. Rantasen arkisto.

Turkka veteraanien lapionjäljillä

turkka1

Lapin kullan emäkallion etsijä

kela1_2