Metsähallituksen ja Muddusjärven paliskunnan viimekeväiset erimielisyydet ovat takanapäin. Paliskunta ja Metsähallitus Metsätalous Oy päättivät aloittaa uudenlaisen yhteistyömenettelyn. Menettelyn tarkoituksena on sovittaa entistä paremmin yhteen metsätalouden ja porotalouden tarpeita.

Metsähallitus ja Muddusjärven paliskunta olivat erimielisiä vuonna 2010 tehdyn sopimuksen toteutumisen yksityiskohdista. Muddusjärven paliskunta esitti kesällä, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen turvaamiseksi otetaan käyttöön uusi toimintatapa. Kansainvälisessä alkuperäiskansojen kulttuurien turvaamiseksi laaditussa Akwé: Kon -menettelyssä noudatetaan Metsähallituksen Akwé: Kon toimintamallia ja Akwé: Kon ohjeita.

Osapuolet tyytyväisiä ratkaisuun

Neuvottelussa sovittiin, että Metsähallitus Metsätalous Oy laatii paliskunnan alueelle 14 vuodeksi toimintasuunnitelman, joka sisältää suunnitelman hakkuiden sijoittamisesta ja kesätiestön rakennus- ja perusparannussuunnitelman. Toimintasuunnitelmaa tehdään yhdessä Saamelaiskäräjien nimeämän Akwé: Kon -työryhmän kanssa.

Toimintaa suunnitellaan vain nykyisin metsätaloustoiminnan käytössä oleville alueille. Akwé: Kon -työryhmän työskentelyn aikana toteutettavista metsätaloustoimista, alueista ja hakkuutavoista sovitaan yhdessä paliskunnan ja Metsähallituksen kesken.

Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä erimielisyyksien ratkeamiseen ja uuteen toimintatapaan.

Akwé: Kon –ohjeet pyrkivät parantamaan ympäristöpäätöksentekoa alkuperäis- ja perinteisen elämäntavan omaavien paikallisväestöjen kotiseutualueilla. Ohjeet suosittelevat huomioimaan hankkeiden vaikutukset ympäristöön, kulttuuriin ja sosiaalisiin arvoihin kuten yhteisöllisyyteen. Akwé: Kon –menetelmää on sovellettu Suomessa hiljattain Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmien kirjoittamisessa. Ohjeet perustuvat Biodiversiteettisopimuksen periaatteisiin, joihin Suomi on 195 muun maan kanssa sitoutunut.

Biodiversiteettisopimus pyrkii suojelemaan maailman uhattuja luonnonvaroja sekä turvaamaan luonnonvarojen ja perinnetiedon käytöstä koituvan hyödyn reilun ja tasapuolisen jaon. Lisäksi se tunnustaa perinnetiedon arvon päätöksenteossa ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa ja pyrkii estämään sen uhanalaistumista. Siihen sisältyy myös vaatimuksia alkuperäis- ja perinteisen elämäntavan omaavien paikallisväestöjen perinnetiedon suojelemiseksi.