Ilmassa oli tervettä urheilujuhlan tuntua, kun espoolaisjuristi Mikko Mikkolan romaani Sähköheikkoepookki – luitte aivan oikein – Sähköheikkoepookki, julkaistiin virallisesti Ivalon Kultahipussa.

Teoksen valmistumiseen on ollut vaikuttamassa sopivasti uusia, tuoreita voimia ja vanhoja konkareita:
Mikko Mikkola on esikoiskirjailija, kannen kuvan ottanut Miia Marjaana Helander on tähän mennessä tunnettu Kultahipun ammattitaitoisena kokkina ja samaisen talon monitoimimies Ipa Mäkinen kertoo olevansa Miian promoottori.

Alan asiantuntemusta puolestaan edustavat jälleen kerran loistavaa työtä tehnyt, kirjan taitosta vastannut Hannu Tikkanen ja tässä tapauksessa koordinaattoriksi itseään tituleeraava kustannusyhtiö Kielettären Kaija Anttonen.

Alueellisesti joukko kattaa Suomen Espoosta Kaamaseen, kirjan tapahtumat Karkkilasta Ivaloon. Kultahipulla on keskeinen rooli.

Mikkola oli kirjoittanut romaaniansa jo pitkään, toiseen ja kolmanteenkin kertaan, kun tuli ajankohtaiseksi kustantajan löytäminen.

Kaamaslaisen Kaija Anttosen Kieletär oli vuoden takaisten Turun kirjamessujen aikaan hyvin esillä lehdistössä, joten Lappiin ihastunut Mikkola soitti Kaijalle.
Tämä tutustui asiaan ja hylkäsi omalta osaltaan kirjan kustantamisen.

Yhteistyömuodot kuitenkin löytyivät, Kaija Anttonen suoritti oikoluvun, hankki taittajan, pohti yhdessä kirjailijan kanssa kustantamisen vaihtoehtoja, ja suositteli omakustannetta.

Mikkola, jolle on muun muassa juristin työnsä ja harrastustensa kautta kertynyt mitä melkoinen verkosto, otti yhteyttä vantaalaiseen Granoon ja painopaikka löytyi omasta maasta.

Ja niin saatiin liikkeelle Sähköheikkoepookki:
-Mutta aika ei ole peräisin alkuräjähdyksestä. Vai onko sittenkin?

Aika on minun juttuni.
Todetaan kirjan alkulehdillä.

Mitä kaikkea se voi tarkoittaa, siitä voi kukin tykönään ottaa selvää; kirjan voi käydä ostamassa ainakin Kultahipusta ja R-Kioskilta.

Ritva Savela