Ympäristöarvot muodostavat yhä merkittävämmän osan tuotteiden brändäyksessä – niin myös korujen.
Erityisesti Euroopassa halutaan korujen olevan mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti tuotettuja, niiden materiaalin mahdollisimman ympäristöystävällistä.

Tankavaaran isäntä Marko Touru totesi kumppaneineen, että tähän haasteeseen pystyy loistavasti vastaamaan Lapissa kaivettu hippukulta: siitä ei tarvitse liuottaa kemikaaleilla ylimääräisiä ainesosia, pienkaivajien jäljet kultamailta häviävät muutamassa vuodessa maisemointivelvollisuuden ja luontoa arvostavien kaivajien työn tuloksena. Sen kaivussa ei käytetä lapsi- tai matalapalkkatyövoimaa, se on verrattain puhtaana helppo käsitellä ja kaiken lisäksi se on kaunista, oikean kullan väristä.

Lapin kullan sertifioimisen edistämiseksi on käynnistetty yksivuotinen Green Gold Lapland-hanke, jonka tarkoituksena on ensivaiheessa luoda verkosto puhtaan lapinkullan tuottamiseksi, jalostamiseksi ja markkinoimiseksi.

Hankkeen vetäjä Marko Touru voi tyytyväisenä todeta, että halukkaita yhteistyökumppaneita tuntuu olevan helppo löytää – myös Saksasta, jossa paikallinen alan yrittäjä on innostunut asiasta.
-Mukaan toivotaan kullankaivajia Lapista, ekologisen kullan jakelukanavien edustajia, koru- ja kultasseppiä sekä alasta kiinnostuneita ohjelmapalveluyrittäjiä.
-Pyrkimys on saada alkutuottajille suora myyntikanava jopa maailmanlaajuisesti jatkojalostajille.

Geologi Kasper von Wuthenau`lla on pieni korupuoti Tankavaarassa. Puodin yksi erikoisuuksista on Argentiinasta löydetty, 4,5 miljardia vuotta vanha meteoriitti. -Se on vanhinta, mitä maapallolta on löydetty, hän sanoo.
Oman työnsä ohella Wuthenau kokoaa Kultamuseolle ainutlaatuista alkuainekokoelmaa, johon voi tutustua museon näyttelyssä.
Kultamuseosäätiön asiamies Kauko Launonen on tehnyt valtaisan työn kultaperinteen tallentamisessa ja elvyttämisessä. Nyt hän täydentää tätä työtä keräämällä vanhoista dokumenteista materiaalia uutta kirjaa varten.

Matkailulle lisäpotkua

Lapin kultamaat ovat innostaneet matkustavaisia jo toista sataa vuotta. Se on innostanut pienkaivajia, ovat he sitten työskennelleet lapiolla tai koneen kanssa – eikä kullan lumo ole minnekään hävinnyt.

-Uskomme, että kun kullan alkuperän merkitys mielletään yhä laajemmin, myös kiinnostus tutustua kultamaihin kasvaa. Tullaan järjestämään kullan ympärille teemoitettuja retkiä, joiden aikana asiakkaat voivat esimerkiksi huuhtoa itse kultaa, teettää siitä itselleen korun verkostoon kuuluvalla kultasepällä ja niin edelleen.

-Jo nyt on tiedossa, että mahdollisuus olla itse kaivupaikalla, tutustua kullankaivajaan ja päästä katsomaan esimerkiksi, miten hyvin vanhat kaivospiirit on maisemoitu, antaa merkittävästi uutta tietoa kävijöille.
-Ja tuo sitä kautta myös lisäarvoa – ja lisähintaa – luontoystävällisesti tuotetulle kullalle.

Hankkeessa ovat mukana myös Taigakoru, Paarma Design sekä Tankavaaran ravintola ja majoituspalvelu. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Schiefer & Co. Saksasta, Lapin Kullankaivajien liitto ja Kasper von Wuthenau.

Rahoitus saadaan Pohjoisimman Lapin Leaderiltä.

RS