Lapin kullan emäkallion etsijä

Tällä paikalla annotonta pintamaata noin puolitoista metriä, vasta sen jälkeen aletaan kaivaa kultaa. Montun pohjalla tilinteon hetki...

– Erämaassa tapahtuvan kullankaivun ja matkailun yhdistäminen on erittäin haasteellista ja vaatii huolellista suunnittelua. Esimerkiksi netti ei toimi ja meilit on purettava joskus tunturin päällä vesisateessa. Kaikki huoltotoiminta on ongelmallista, kaupat ovat kaukana ja hankalien matkojen päässä, joten kaikki ruokahuolto ja vaikkapa vessapaperin tarve pitää arvioida hyvissä ajoin etukäteen. Vaikka joskus tilanteessa, jolloin ei edes kunnolla voi ennakoida, kuinka monta henkeä on ehkä tulossa, kertoo kullankaivaja, matkailuyrittäjä Jukka Kela.

Yhteydenottoja toki on, monet ovat kiinnostuneet kokeilemaan vaskaustaitojaan, tulemaan Jukan Petronella-opistoon oppimaan miten kaivetaan kultaa ja eletään erämaassa.

-On kuitenkin potentiaalisia asiakkaita, joiden pitää, syystä tai toisesta, päästä perille asti, tai ainakin hyvin lähelle autolla. Sellaisissa tapauksissa ohjaan heitä menemään esimerkiksi Tankavaaraan, kertoilee Jukka Kela.

Tankavaara on muuten aika luonteva yhteistyökumppani; Jukka itse sai kultakärpäsen pureman nimenomaan siellä päästyään kokeilemaan pikkupoikana vaskausta lomareissullaan.

Perheen yksityisyys tärkeä

Vaikka matkailupalvelut ovat jo vuosia olleet olennainen osa Jukka Kelan työmaata, koko kesää hän ei turistien kanssa vietä:

-Matkailijoiden mukana kaivaja myy omaa kaivuaikaansa, kotirauhan ja hiljaisuuden, siksi osa ajasta täytyy rauhoittaa kokonaan siltä osin.
Jukka Kela painottaa oikean ja riittävän tiedon merkitystä silloin, kun kävijöille kerrotaan eksoottisista erämaaolosuhteista.

-Asiakkat täytyy briifata kunnolla etukäteen, että he tietävät, minne ovat tulossa. Kun mennään hankalakulkuisille paikoille neljänkymmenen kilometrin päähän lähimmästä maantiestä, asiat ovat kyllä hiukan toisin kuin maalikylillä.

Tuoreita kultahippuja ensiesittelyssä. -I dig gold, sanoo Kela.
Tuoreita kultahippuja ensiesittelyssä. -I dig gold, sanoo Kela.

Kullankaivun ja erämaamatkailun yhdistäminen on hankalaa, sen ovat kokeneet jo useat kaivajapolvet ennen Jukka Kelaa. Vaikka sen Lapin kullan emäkallion on jo vuosikymmenet sitten arveltu olevan turistin taskussa, monet käytännön ongelmat ovat hankaloittaneet ja hankaloittamassa työtä. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin Jukka Kelan osalta valoisalta:

-Viidentoista vuoden messuilla käyminen ja markkinointi yhdessä lähes neljännesvuosisadan suunnitelman kanssa alkaa tuottaa tulosta. Nyt tosin mietityttää uuden kaivoslain tuoma epävarmuus, eli kämpän kohtalo ja maanhaltijan muut hallintoalamaiseen kohdistuvat toimet, jotka tarkoittaisivat pahimmillaan kaikenlaisen pitkäjänteisen suunnittelun loppua.

Muiden kullankaivun ammattilaisten lailla Jukka Kela uskoo kuitenkin kullan löytymiseen niin Lemmenjoen maastosta kuin sieltä turistin taskustakin.
Ovathan muun muassa oikeasta ja jäljittelemättömästä Lapin kullasta tehdyt hippukorut lisänneet jatkuvasti suosiotaan.

Niiden ainutkertaisuus, kahta täysin samanlaista hippua ei ole, koruntekijöiden luovuus ja kotimainen ammattitaito ovat vastustamaton yhdistelmä.

Ympäristötietoinen kuluttaja arvostaa myös sitä, että luonnolle ja ihmisille vaarallisia kemikaaleja ei käytetä missään vaiheessa, kun aito Lapin kulta siirtyy kaivajalta koruna ylpeälle uudelle omistajalle.

Ritva Savela
Kuvat: http://www.eramaankulta.fi

Takaisin artikkeliin Lemmenjoen kultamaat…
%d bloggers like this: